
Kokenut

Group: Velho
Posts: 84
Member No.: 532
Joined: 30-March 09

|
Koko nimi Guitain Chayton Ikä syntynyt 23.6.1987 (eli 22-vuotias) Sauva Vaahteraa, sisältää jauhettua lohikäärmeen hammasta Suojelius Arktinen susi (eli valkoinen, kookas susi) Seksuaalisuus Hetero Kuuluu.. Kouluaikana Luihuiseen ja nykyisin Kiltaan
Menneisyys ja perhe
Guitain syntyi Kanadassa jästiperheeseen. Hän on juuriltaan Amerikan alkuperäisväestöä, sillä hänessä on sekä sioux- että kiowa-heimojen verta (tosin isän puolelta tulee myös Eurooppalaista perimää, näin Guitain on kuullut). Guitainin perhe asui kuitenkin Montrealin lähellä Quebeckin osavaltiossa. Hän eli pienessä kaupungissa vanhempiensa ja nuoremman siskonsa Macawin (tosin sisaruksilla on ikäeroa 6 vuotta, joten pitkään Guitain oli ainoa lapsi) kanssa tavallista jästielämää: Guitain kävi paikallista koulua ja haaveili isona lähtevänsä jonkin suuren kaupungin yliopistoon opiskelemaan metsänhoitajaksi, kuten hänen isänsäkin oli opiskellut. Kuitenkin, Guitainin ollessa yhdeksän hän huomasi, ettei kaikki ollutkaan kunnossa hänen perheessään. Sitä kesti vuoden, kireää ilmapiiriä, riitelyä, mykkäkoulua. Guitain alkoi pelätä vanhempiaan, ja muuttui sulkeutuneeksi ja synkäksi. Hänen pikkusiskonsa oli tuolloin kolmen, ja sisko tukeutui Guitaniin aina vanhempien ollessa huonolla tuulella, vaikkei asiasta juuri ymmärtänytkään. Vuotta myöhemmin Guitainin äiti päätti lähteä, ja hän muutti lastensa kanssa Englantiin, Southamptoniin. Tällöin katkesivat myös Guitainin välit isään, eikä Guitain ole isästään juuri kuullut muuton jälkeen. Macawin ja Guitainin välit sen sijaan lujittuivat tuona aikana, ja vielä nykyäänkin Guitain pitää eniten yhteyttä juuri sisareensa. Vuosi oli kuitenkin muuttanut Guitainia. Hänestä oli tullut sulkeutuneempi ja äkkipikaisempi, eikä koulu enää sujunut. Elämä ei asettunut heti kohdilleen, vaikka isä ja äiti eivät enää riidelleetkään. Guitainin äiti oli yhä kireä, ja Guitain oli menettänyt uskonsa tähän. Äiti ei enää ollut yhtä turvallinen kuin ennen, kymmenvuotiaan mielestä hän oli pettänyt lapsensa. Valvotut yöt lohduttaen itkevää sisarta ja kuunnellen vanhempien riitelyä, ainainen melu, pakomatkat läheiseen metsään tilanteen kiristyessä, kaikki ne olivat jättäneet jälkensä kymmenvuotiaan mieleen. Sitten Guitain sai kirjeen Tylypahkasta. Hän oli ensimmäinen suvussaan, joka pääsi velhokouluun opiskelemaan. Guitain siis lähti, ja Tylypahkassa hänet lajiteltiin Luihuisen tupaan. Guitain oli taas innoissaan. Kaikki oli uutta, ja perhehuolet alkoivat painua taka-alalle Guitainin opiskellessa. Vähitellen Guitain alkoi palautua takaisin vitsailevaksi ja huumorintajuiseksi pojaksi. Noiden muutaman huonon vuoden varjo ei silti täysin hävinnyt. Koulun jälkeen Guitain aloitti työnsä taikaolentojen parissa. Mitä kummallisimmat otukset olivat jo kouluaikana kiinnostaneet häntä, joten siitä oli luonnollista jatkaa. Guitain kuitenkin tahtoo olla uhkarohkea ja omapäinen, joten varoitukset saattavat mennä kuuroille korville. Tästä johtuvat lukuisat nirhamat ja arvet, sekä vasemman käden palovamma (joka ulottuu kämmenestä käsivarren puoleenväliin asti). Palovamma on ainoa, mitä ei ole saatu kunnolla parannettua, ja siksi Guitain käyttää käsivarren peittävää mustaa hanskaa kädessä. Palovamma vaikuttaa myös käden toimintaan, se ei toimi yhtä hyvin kuin normaali käsi. Tätä Guitain joskus kiroaa, kun toisenkin käden taitoja tarvittaisiin. Työnsä lisäksi Guitain kuuluu kiltaan. Hän toimii intohimolla niiden asioiden puolesta, jotka katsoo oikeiksi. Hän ei säästele itseään, mutta ei myöskään ystäviään. Guitain osaa käyttää ihmisiä hyväkseen, eikä välttämättä ole kovin lojaali toisille. Ystävät ovat asia erikseen, ystäviään Guitain ei petä. Se sen sijaan on eri asia, kenet Guitain laskee ystäväkseen. Se joukko ei ole suuri.
Luonne
Guitainin luonnetta muokkasi riitaisassa perheessä vietetty vuosi. Hänestä tuli sulkeutuneempi ja hävyttömämpi, Guitain ei sure käyttää toisia hyödyksi, jos jokin asia täytyisi saavuttaa. Hänen toimintansa onkin usein lähes intohimoista asialle omistautumista. Uhkarohkeus on eräs piirre, joka on jättänyt jälkensä myös Guitainin fyysiseen puoleen lukuisten arpien ja nirhamien muodossa, näkyvimpänä niistä käden palovamma. Vielä ei kuitenkaan ole tapahtunut mitään sellaista, mikä saisi Guitainin varovaisemmaksi, pikemminkin päin vastoin.
Huono viinapää, yllytyshulluus, kilpailuhenkisyys ja uhkarohkeus eivät myöskään ole hyvä yhdistelmä Guitainissa. Yleensä Guitain pyrkii juomaan varovaisesti, sillä humaltuminen tulee lähes yhtäkkiä. Siksi Guitain onkin helppo juottaa humalaan, kun miehen keskittyminen on jossain muussa kuin tuopillisten laskemisessa. Humalaisena Guitain saattaa joskus olla aggressiivinen, mutta useimmiten vain entistä varomattomampi, sekä teoissaan että sanoissaan. Ilman alkoholia Guitainilta yleensä on vaikea nyhtää tietoja.
Mies on puhelias, ystävällinenkin, mutta samalla laskelmoiva. Guitainilta voi saada esiin aidosti lämpimiä ja ystävällisiä tunteita, eikä hänen kanssaan ole mahdotonta ystävystyä. Sen sijaan muita ihmisiä kuin ystäviään voi Guitainin mielestä surutta käyttää hyväkseen; Guitainin ystävällinen käytös voi olla vain näennäistä, jos tarkoituksena on ajaa jotakin asiaa eteenpäin.
Kunniakäsitys Guitainilla kuitenkin on: mies kokee tärkeinä sellaiset asiat, kuten kiitollisuudenvelassa oleminen tai erilaiset velvollisuudet auktoriteetteja kohtaan. Koulussa Guitain ei juuri koskaan kapinoinut opettajia vastaan.
Ulkonäkö
Guitainin pitkät, mustat, suorat ja silkkisen näköiset hiukset ulottuvat keskiselkään. Guitain pitää hiukset aina joko kiinni (useimmiten poninhännällä) tai useilla pienillä leteillä. Mies itse on 183cm pitkä, hoikahko, tosin aktiivisen treenaamisen jäljiltä kroppa ei ole järin hintelä. Kasvot ovat enemmän kapeat kuin leveät, kovin kaitakasvoinen Guitain ei kuitenkaan ole. Nenä on aika suora, hieman kyömy, ja kohtalaisen leveä. Kulmakarvat ja silmät ovat tummat. Huulet ovat isot, tosin eivät mitenkään silmiinpistävän suuret (eli eivät kapeat siis). Guitain viihtyy kaavussa, mutta varsinkin jästialueilla liikkuessaan (ja muutenkin työssään) käyttää tavallisia jästivaatteita. Urheilulliset, ei liian löysät tai kireät vaatteet ovat Guitainin suosiossa. Työn mukaan. Väreistä Guitain suosii tummia ja maanläheisiä. Usein vaatteet ovat myös kelvollisia juoksemiseen, Guitainin intona on harjoittaa juoksukuntoaan, ja hän jaksaakin hölkätä pitkiäkin matkoja.
Perhe
Muutama vuosi Englantiin muuttamisen jälkeen Guitainin äiti meni uudelleen naimisiin englantilaisen miehen kanssa. Tästä avioliitosta syntyi pikkuveli Tom, joka on Guitainia lähes 18 vuotta nuorempi. Pikkuvelipuoltaan Guitain ei juuri tunne, sillä perheen luona käyminen vähentyi Guitainin aloitettua Tylypahkan, ja koulun jälkeen se väheni entisestään. Sisartaan Macawia, joka on 16-vuotias Rohkelikko, Guitain tapaa kuitenkin useammin. Sisarusten suhde on lämmin ja vahva, vaikka ajoittain isoveli suhtautuukin sisareensa turhan huolehtivasti. Ikäerosta ei ole haittaa, Guitain ja Macawi viihtyvät usein toistensa seurassa. Lisäksi Guitainilla on isovelipuoli Brad, joka ei ole mitään biologista sukua hänelle. Brad on Guitainin äidin uuden miehen poika tämän aiemmasta avioliitosta. Veljespuolet eivät ole juurikaan tavanneet, mutta eivät liiemmin pidä toisistaan. Brad on 28-vuotias jästi. Isäänsä Guitain ei ole tavannut yli kymmeneen vuoteen, eikä tiedä tämän vaiheista. Yhteydenpito katkesi perheen lähtiessä Englantiin. Äidinpuoleiseen sukuun tulee ajoittain pidettyä yhteyttä, ainakin perheen kautta.
Guitainin äiti tietää Tylypahkasta, mutta isäpuoli tai velipuolet eivät. He luulevat Guitainin ja Macawin opiskelleen tavallisessa sisäoppilaitoksessa. Jää nähtäväksi, onko pikkuveli Tomilla velhon kykyjä..
Muuta
Asuminen lähellä Kanadan ranskankielistä aluetta opetti Guitainin tulemaan toimeen myös ranskalla. Englantiin muuttaessa ranskan käyttö väheni, mutta Guitain on koettanut elvyttää taitoaan myöhemmin. Ranskan lisäksi Guitain osaa jonkin verran siouxien perinteistä kieltä, mitä on koettanut myös opettaa Macawille sen minkä muistaa.
Näkee thestralit, sillä Guitain vietti isoisän viimeiset hetket tämän kanssa ollessaan kahdentoista.
Lemmikit
Jos Guitain voisi vapaasti päättää, hänen asuntonsa olisi täynnä kaikenlaisia olioita ja eläimiä. Koska työ ja asuminen jästien lähellä kuitenkin hieman rajoittavat haavetta, Guitainin lemmikkeihin kuuluu lähinnä (lähes) normaaleja otuksia:
Chankoowashtayc
Urostornipöllö. Ei ehkä yhtä mielenkiintoinen kuin monet oudommista otuksista, mutta Guitain on silti kiintynyt pöllöönsä (ja välillä hemmottelee sitä turhankin paljon). Cha on tottunut olemaan itsenäinen, sillä Guitainin tekemiset eivät aina jätä aikaa pöllölle.
Maya
Gäätänaaras, jolla on kullanvärinen turkki ja ruskeanmustia, pisaraa muistuttavia täpliä. Itsenäinen ja leikkisä otus, hyvin kiintynyt isäntäänsä. Rakastaa muiden otusten härnäämistä, varsinkin vanhenevan Chan.
Pacha
Takauros, jonka toinen häntä on poistettu. Guitainin tuorein lemmikki. Pachan ruokhalu on lähes kyltymätön.
Thane ja Lancastria
Thane on kastanjanruskea siivekäs ratsu (Aethonan-uros), Lancastria taas harmaa siivekäs (Granian-naaras). Molemmat ovat nuoria, tosin Thane on jo toiminut ratsuna. Lancastria on oikeastaan Macawin, vaikkei tyttö sitä itse vielä tiedäkään (Lancastrian on tarkoitus olla syntymäpäivälahja). Näiden kahden lisäksi Guitain haaveilee joskus saavansa hankittua vielä abraxanin (ja ehkä myös thestralin, vaikka se onkin epätodennäköisempi haave..).
--------------------
|