Tervetuloa!

[Tupú]

Nimi: Cynthia Fransesca di Frotezzee
Kutsutaan: Ystäville Cynthia/Cyndi, perheelle Fransesca (lausutaan Fransessa) tuntemattomille/puolitutuille Cynthia/Frotezzee, vihollisille di Frotezzee
Sukupuoli: Noita
Syntymäaika: 17.6.1990 / 19 vuotias
Verisääty: Puhdasverinen
Seksuaalinen suuntautuminen: Hetero
Sauva: Tammea, 10 tuumaa, sisällä puolihahmon karvaa
Pituus ja paino: 170 cm & 59 kg

Kansallisuus: Italialainen, tosin nuoren naisen isä oli puoliksi englantilainen
Erikoisominaisuus: Metarmorfimaagi
Suojelius: Naaras susi

Puolue: Klaani
Asema: Jäsen

Entinen koulu: Tylypahka
Entinen tupa: Rohkelikko

Luonne: Cyndi on huumorintajuinen ihminen joka rakastaa vitsejä ja käytännön piloja. Nuori nainen on hyvin iloinen ja monet viihtyvät tämän seurassa. Hän on myös aika äkkipikainen, eli loukkaantuu helposti, tosin vastaa loukkauksiin kahta kertaa pahemmin. Cynthia on myös vahingoniloinen, eikä pelkää satuttaa toista. Hän nauttii toisten vahingoittamisesta, sikäli jos toinen on antanut siihen aihetta. Mutta jos toiset ovat mukavia, on hänkin hauskaa seuraa. Ulkopuolisten silmin hän on lyhyesti ilmaistuna cool.
Cyndiin on helppo tutustua, tämä ottaa mielellään mukaan muitakin, kunhan toinen on valmis alistumaan Cynthian ja tämän kavereiden pompotettavaksi ainakin siihen alkuun. Tosin jos pääsee kunnolla sisään Cynthian porukkaan, ei enää ole se ns. arvoasteikon alin.
Cynthiaa voisi kuvailla ikuiseksi teiniksi. Henkinen ikä tällä on vielä siinä 17 paikkeilla.
Ylpeys on huomattava osa nuoren naisen luonnetta: hän on ylpeä perimästään, ja on tarkka siitä miksi tätä kutsutaan. Cyndiksi saa kutsua vain hyvät ystävät (eli kuka tahansa ei sillä nimellä saa kutsua), Frotezzeeksi saa kutsua jos kokee sen miellyttävämmäksi kuin etunimellä puhuttelu. Mutta jos on huonoissa väleissä Cynthian kanssa, on parasta muistaa Di – etuliite nimessä, tai saattaa olla että kohta löytyy uusia ulokkeita kehosta tai muuta yhtä epämiellyttävää.
Ylpeyden ohella myös kunnianhimo on voimakas. Cyndillä on kova tarve päteä ja olla muita parempi.
Nöyryytyksiä hän ei voi sietää. Jos joku kehtaa nöyryyttää Cynthiaa, saa katua syntymäänsä. Ylpeys on niin suuri, ettei se kestä pieniäkään kolauksia. Arvostelua tämä ei voi sietää silloin kun se kohdistuu itseensä. Hän on myös johtajatyyppiä, hän keksii aina parhaat ideat ja on etunenässä niitä toteuttamassa. Muut tottelevat yleensä häntä. Kuten nyt voi jo varmasti päätellä, on Cyndi hyvin rohkea.
Tyttö on myös turhamainen, uloshan ei voi lähteä jos hiukset sojottavat pystyssä. Joten hän on aina huoliteltu ja vaatteet ovat viimeistä huutoa ja täysin puhtaat. Moni kuvailee tyttöä muodikkaaksi, tosin tämän teinivaatteet herättävät paheksuntaa vanhempien velhojen ja noitien joukossa.
Kapinahenkeä löytyy tytöstä rutkasti. Hänen menojaan ei voi kukaan määräillä saatikka estää. Sama koskee vaatetusta: siihen ei _kukaan_ voi puuttua.
Säännöthän on tehty rikkomista varten.
Tuntiessaan jotain vahvasti tytön hiukset muuttuvat sen mukaan. Surullisena hiukset ovat
pikimustat, pitkät ja suorat, ja taas rakkautta tuntiessaan hiukset muuttuvat punaisiksi ja kähertyvät kiharoille, sekä joitain muitakin reaktioita on.
Nuori kun on, Cyndi on altis tunteista vaarallisimmalle ja samalla myös ihanimmalle: rakkaudelle. Nainen rakastuu helposti ja sen kyllä huomaa ulkonäöstä. Cynthia suoraan sanottuna rakastaa rakastumista.
Naiselle on suotu puhumisen lahja, mikä tarkoittaa että valehtelun tuo on taitanut aina. Jos tulee ongelmia, no jaa, aluksi voi kokeilla puhumista, sitten toimintaa.

Ulkonäkö: Vino, ilkikurinen hymy löytyy yleensä tytön huulilta. Cyndin kasvoista pistää silmään ehkä eniten isot, kirkkaanvihreät silmät. Silmiin tämä ei yleensä koskekaan, vaan mieluummin pitää omat, aidot ja alkuperäiset silmänsä. Tosin ripsiä hän on muokkaillut hiukkasen, ainakin pituutta ja paksuutta. Meikkiä Cyndilla ei ole tarvis käyttää, sillä metarmorfimaagiudella sekin sujuu helposti.
Varreltaan tyttö on siro ja hoikka, sekä naisellisia muotoja löytyy sopivasti suhteessa muuhun kehoon. Iho on hivenen ruskea johtuen Italian auringosta ja suvulleen tyypillisestä ihonväristä.
”Tukka hyvin, kaikki hyvin” – ilmaisu sopii hyvin Cynthiaan. Metarmorfimaagi kun on, hiukset ovat aina erikoiset, mutta hyvin tyylikkäät. Aamuisin Cynthia lähtee värjäilemään hiuksiaan aluksi mustalta pohjalta sitten lisäten siihen erikoisia raitoja. Yleensä käy niin että muut värit peittävät mustan pohjan.
Suosikki hiusmalleja ovat kaikenlaiset lyhyet mallit. Kerroksittainen leikkaus ja sivuotsahiukset ovat yhdistävä tekijä tämän hiuksissa. Etenkin tällä on monesti takaata lyhyet ja eteenpäin pidentyvät hiukset tyypillisiä.
Lyhyesti ilmaistuna Cynthia on erikoisen näköinen (johtuen raita-hiuksista) mutta kaunis.

Vaatetus: Kaulasta löytyy _aina_ amuletti, jossa on hopeaiset kirjaimet C.F.F. eli naisen nimikirjaimet. Amuletti taas vaihtaa väriä hiusten mukana. Aina kun hiustenväri vaihtuu, muuttuu medaljonki sen väriseksi mitä hiukset aiemmin olivat. Se Cyndillä on kaulassa helpottamassa tunnistamista. Tosin silloin kun hän lähtee luvattomille teille, poistuu koru kaulasta, ettei tätä tunnistettaisi. Tyypillisiä vaatteita ovat pillifarkut, minihame ja legginsit sekä kaiken maailman tyylikkäät paidat. Bootsit ja nahkatakki vaatekaapista myös löytyy ja etenkin syksyisin ne pääsevät käyttöön.
Velhomaailmaan siirtyessä Cynthia laittaa mustan kaavun vaatteidensa päälle, paitsi jos on kuuma päivä, silloin tuo menee tavallisissa kuteissaan. Kaavut Cyndi on loitsinut niin että hihoissa oleva reunus sopii hiusten väriin.

Menneisyys: Joulun tienoilla, Di Frotezzeen, italialaisen vanhan ja arvostetun velhosuvun päämiehen Vittorion, äiti oli kuolemaisillaan vähän ennen miehen lapsen syntymää. Naisen viimeinen toive oli se, ettei tulevan lapsen englantilaisjuuria saa antaa unohtua. Toiveen esitettyään tämä kuoli pois. Isä päätti noudattaa toivetta ja nimesi tyttärensä Cynthiaksi äitinsä mukaan ja antoi toiseksi nimeksi Fransescan, ettei italialaisuuskaan pääsisi unohtumaan. Perheen ja suvun kesken puhutaan Fransescasta, mutta muualla hän oli aina Cynthia. Cynthian metarmorfimaagius ei ollut yllätys, sillä tämän mummi, edesmennyt Cynthia oli myös metarmorfimaagi. Ihastuttava Fransesca varasti sukulaisten sydämet kekseliäisyydellään. Pienestä pitäen tätä hemmoteltiin mitä ihanimmilla asioilla. Pilalle lellitty hän ei sentään ollut, päinvastoin, perheen keskuudessa tällä oli mitä parhaimmat käytöstavat ja kohteliaisuutensa vuoksi oli koko suvun suosiossa. Ystäviäkin tällä oli lähiseudun muista lapsista. Vanhemmat olivat onnellisia tytön nauttiessa elämästään muiden nuorten noitien ja muutamien velhojenkin kanssa.
Kesät tyttö perheineen vietti ylellisessä huvilassa jossain Englannin etelärannikolla ja muun osan vuodesta Italiassa sukukartanossa. Tyttö opetteli jo pienenä puhumaan englantia, mutta äidinkieli oli italia. Englannissa tämä melkeinpä vaati että häntä kutsuttaisiin Cynthiaksi Fransescan sijaan.
Jo 7-vuotiaana tyttö osoitti merkkejä taikuudesta. Perheelle se ei ollut mikään yllätys, sillä olihan tämä velhosuvusta. 8-vuotiaana tämä hallitsi taikuuttaan joissain määrin. Vanhemmat eivät katsoneet sitä missään määrin pahalla, päinvastoin, heistä oli hienoa kun Cynthia osoitti merkkejä hyvistä loitsintataidoista. Ja jotta taidot kehittyisivät, he päättivät lähettää tytön parempaan kouluun, ei mihinkään Italian taikakouluista, sillä niiden taso ei ollut kovinkaan korkea.
Niinpä 11-vuotiaana lähti tyttö Tylypahkaan opiskelemaan taikuutta. Mukaan lähti tunturipöllö joka sai nimekseen Nemeia. Nemeia oli jo alusta asti tytölle hyvin rakas, huonoina aikoina jopa paras ystävä.
Jo junamatkalla ehti tämä hankkia ystäviä muista ensiluokkalaisista. Kouluun päästyään tyttö lajiteltiin Rohkelikkoon.
Cynthia piti koulusta, hänestä oli hauskaa oppia uutta ja etenkin, saada ystäviä, olla suosittu. Ja myös, tämä tunsi ylpeyttä ollessaan muita parempi. Vaikka hän oli melkein aina ja kaikessa tavallista lahjakkaampi, opettajien suosiossa tämä ei ollut ah-niin-nokkeline-kommentteineen. Mutta koulu sujui hyvin, mitä sitä nyt opettajien mielipiteistä välittämään.
Kesälomilla Cyndi oli aluksi pari viikkoa Englannissa kunnes matkusti takaisin Italiaan loppulomaksi, kunnes taas koulun alun lähestyessä palattiin Englantiin ostamaan uudet tarvikkeet.
Vanhemmat olivat ylpeitä tyttärensä taidoista, mutta yhtä asiaa he eivät ymmärtäneet: miksi koulusta tuli valituksia Cynthian sääntöjen rikkomisista ja sun muista tempuista. Sillä niitä kyllä riitti: milloin tyttö oli jäänyt kiinni yöllisistä retkistä tai muiden oppilaiden loitsimisesta tai ylipäätään sääntöjen rikkomisia. Ei hän suoranaista ilkivaltaa harrastanut, paitsi ehkä joskus kun tunsi suurta tympimistä koulua kohtaan.
Kavereita kun ympärillä pyöri välillä liikaakin ei Cyndi oppinut aitojen ystävien arvoa. Ei yhden ystävän menetys haitannut kun aina löytyi lisää.
Myös monet pojat viihtyivät Cynthian jengissä, ja tyttöhän ehti jo rakastuakin muutamaan kundiin ja seurustellakin.
Viidennellä luokalla se sitten kostautui Cynthialle: kaverit alkoivat kyllästyä Cyndin pompottelevaan ja äkkipikaiseen luonteeseen, ja vähitellen alkoivat kaverit kaikota. Aluksi tyttö ei sitä edes huomannut ennen kuin ympärillä pyöriviä oppilaita ei ollut lähes ollenkaan. Cynthia ei voinut ymmärtää miksi yhtäkkiä oli yksin. Syksy kului ja Cynthiaa vaivasi masennus.
Eräänä sateisena päivänä hän sitten törmäsi 17-vuotiaaseen, komeaan luihuispoikaan, Rayhin. Poika oli jo pitemmän aikaa katsellut Cynthiaa kuitenkin menemättä juttelemaan. Cynthia rakastui korviaan myöten tuohon huomaavaiseen nuorukaiseen. Cynthian masennus kaikkosi ja Ray auttoi tätä ymmärtämään miksi kaverit kaikkosivat. Yhdessä he pitivät hauskaa, mutta rakastunut kun oli, ei Cyndi huomannut yhtä puolta Raystä: Ray oli kietoutunut syvälle pimeään taikuuteen. Vähitellen Ray sai Cynthian kiinnostumaan taikuuden kielletyistä alueista. Vähitellen alkoi ilkivalta toisia oppilaita kohtaan lisääntyä ja lopulta Ray jopa opetti tytölle komennuskirouksen. Cynthia oli kuitenkin onnellinen, tällä oli täydellinen poikaystävä ja elämä oli ihanaa, Cynthia jopa teki sovinnon muutaman ystävänsä kanssa. Juuri sinä talvena Cynthia loitsi ensimmäisen kerran suojeliuksen, joka otti muodokseen naaras suden. Vuosi kuitenkin läheni loppuaan, V.I.P. – kokeet lähestyivät ja Ray lähtisi Tylypahkasta. Keväällä tuo oppi myös toisen anteeksiantamattoman kirouksensa, kidutuksen. Sitä hän tosin ei käyttänyt kuin vain kerran erääseen hyvin ärsyttävään Puuskupuhiin ja vain muutaman sekunnin ajan. Puuskupuh ei edes tiennyt mikä kirous oli, eikä siis kertonut opettajille koston pelossa. Enemmänkin Cynthia leikki komennuskirouksella: omaksi huvikseen tämä kirosi muita oppilastovereitaan ajamaan omia etujaan. Vaikka kokeisiin luku pääsi jäämään Cyndillä vähemmälle, suoritti tuo silti loistavat V.I.P. tulokset. Vanhemmat olivat ylpeitä, mutta Cyndiä harmitti eräs asia: Ray lähti Tylypahkasta. Viimeisenä iltana tuo lupasi kirjoitella ja neuvoi Cynthiaa liittymään klaaniin täytettyään 17, siellä he sitten jälleen kohtaisivat.
Kuudennella Cynthian suosio normalisoitui, ylpeä ja äkkipikainen tuo oli edelleen, mutta tällä kertaa hän osasi arvostaa enemmän ystäviä. Tytön seurassa oli paljon muita Rohkelikkotyttöjä ja poikia, sekä jokunen Korpinkynnestäkin, mutta parhaat kaverit löytyivät omasta tuvasta. Luihuisiin Cynthia ei luonut suhteita sitten Rayn jälkeen. Moni poika haaveili Cynthiasta, mutta uusia seurustelusuhteita ei syntynyt, sillä sydän oli menetetty jo toiselle. Rayltä tuli välillä jokunen kirje, mutta kovin paljoa poika ei kirjoitellut.
Kuudennen ja seitsemännen luokan välisenä kesänä Ray ja Cynthia tapasivat jälleen, tosin viimeisen kerran. Nuoret rakastavaiset viettivät ihanan illan ja yönkin. Seitsemännelle siirtyessä Raystä ei enää kuulunut mitään. Vähän myöhemmin Cynthia sai kuulla Rayn ystävältä että Ray kuoli yhteenotossa kiltalaisen kanssa. Tapaus herätti henkiin ikuisen vihan Pohjois Kiltaa kohtaan, ja varmistuksen siitä, että Cynthia liittyisi klaaniin heti kuin vain on mahdollista. Menetyksen suru ei ollut niin suuri kuin olisi voinut luulla, Cynthia pääsi siitä yli yllättävän helposti. Mutta tuska jätti ikuisen arven nuoren naisen sydämeen.
Kevät tuli S.U.P.E.R. kokeineen ja nekin sujuivat kuin tanssi Cyndin osalta. Koulusta valmistumisen kunniaksi Cynthia sai vanhemmiltaan lahjaksi perheen huvilan Englannista. Klaaniin tuo liittyi melkein heti muutaman Rayn ystävän avulla ja nykyisin kannattaa täysin rinnoin klaanin toimintaa ja osallistuu itsekin siihen mielellään.

Perhe: Cynthiahan on Di Frotezzeen suvun päämiehen lapsi ja näin ollen tuleva suvun pää. Vanhemmat asuvat loisteliaassa kartanossa Italiassa, mutta Cyndi Englannissa omassa pikku kartanossaan. Suhteet vanhempiin on hyvät ja Cynthia vierailee useasti Italiassa.

S.U.P.E.R. tulokset:

Taikaolentojen hoito O
Loitsut U
Pimeyden voimilta suojautuminen U
Muinaiset riimut: O
Yrttitieto O
Taikajuomat U
Muodonmuutokset U

Lemmikit: Kuten jo mainittua, Cynthialla on oma tunturipöllö Nemeia. Pöllö on Cynthialle hyvin rakas ja uskollinen ystävä. Nemeialla on valkoinen höyhenpuku jota halkovat kapeat, mustat viirut. Silmät ovat isot ja keltaiset ja niissä on viisas katse. Pöllö on tunturipöllö juuri siitä syystä että se jaksaisi lentää Italiaan ja viedä mukanaan pakettejakin.

Puhdasverisyydestä vielä: Nuorella naisellahan ei ole yhtään mitään jästejä vastaan, ei ole heidän vika että he eivät osaa taikoa, mutta lähempää tuttavuutta Cyndiä ei huvita tehdä. Jästisyntyiset taas, no jaa, Cynthia ei varsinaisesti heitä inhoa, mutta ei osoita mitään kiinnostusta heitäkään kohtaan. Puoliveriset menevät, mutta ainoat arvolliset seuralaiset löytyvät tiukasti puhdasveristen kastista.

[Tupú]

Suhteet:

-

Pelihistoria:

-