Nimi: Audrey Maundrell Moore
Ikä: 21
Sukupuoli: Mies
Suuntaumus: Biseksuaali

Horoskooppi: Neitsyt
Pituus: 163cm
Paino: 39kg (Sairaalloinen alipaino

Rotu: Ihmissusi - Santiagon (Fenfir) pureman jäljiltä
Virka: Hulttio

Ammatti: Ei toiveena mitään, ei tahdo mihinkään ,ei mitään suuntaa.

Taikasauva: Pitkä, joustava, yksisarvisen häntäjouhi, Poppelipuuta

Luonne:

Ulkoapäin Audrey on aina kovin kapinallisen oloinen. Hän näyttää siltä, ettei paljoa kiinosta sopeutua muihin olosuhteisiin. Hän vaikuttaa siltä ettei kaipaa tästä maailmasta mitään, tai ettei kuulu tänne. Tuntuu kuin hän koettaisi vältellä ja vedättää kaikkia muita mahdollisimman paljon ja sulkeutua omaan ylhäiseen yksinäisyyteensä. Audrey näyttää aina olevan muissa maailmoissa, tai siltä että on vetänyt jotain rankemman puoleisesti. Yleensä onkin, on muutenkin hieman sitä sorttia, että sortuu helposti ruumiillisiin meilihyväntekemisiin, ennemmin kuin ajattelee käytännöllisyyttä ,taikka itseään saatika muita. Audrey ei todellakaan loppujen lopuksi tunnu kuuluvansa taikamaailmaan, jonne hänet kiskottiin ,vaikka häntä ei oikeasti kiinostaisi paskan vertaa. Niin typerältä kuin se kuulostaakin, hän haluaisi oikeasti vain takaisin siihen jästimaailmaan, kun ei tiennyt vielä taikuudesta. Hänellä on ikävä ystäviään ja niitä jotka ovat hänen elämässään tärkeimpiä. Audrey on orpo, hän ei muista eikä tiedä vanhemmistaan mitään, muuta kuin epäselviä pätkiä sieltä täältä. Hänellä ei ole elämässään oikeastaan mitään mikä pitäisi hänet kiinni ja paikoillaan ,saatika antaisi roolimallia. Hänellä ei ole aina tavoitteita, vaikka pohjimmiltaan hän haluaisi tulla joksikin. Audreytä on kiusattu paljon- jopa tylypahkassa , etenkin ulkonäkönsä takia, jonka vuoksi hän ehkä haluaa takaisin jästiporukkaan, kuuntelemaan sellaista musiikkia kuin tahtoo ja olemaan kuten muut. Eikä kukaan tunnu ymmärtävän häntä täällä, jossa suurimmalla osalla tuntuu olevan hyvin paljon linkkejä taikamaailmaan jo ennestään.
Audrey ikävöi paljon menneisyyttään ja katuu sitä mitä on. Hänen on hankala olla ,eikä hän osaa asettua. Ei yksinkertaisesti pysty. Hän pakenee maailmalta, imppaamalla liimaa ja kaikkea muutakin vastaavaa, ettei joutuisi olemaan täällä. Alkoholista hän ei tykkää ,silti juo sitä aika-ajoin ettei tarvitsisi jaksaa. Häntä vältellään. Ei hän tietysti jatkuvalla syötöllä tunne näitä tunteita, mutta hyvin usein. Hän tietää olevansa hieman masentunnut, muttei halua syödä lääkkeitä tai mitään muutakaan.
Toisinaan Audreyllä menee ihan hyvinkin. Hänellä on ihan hauskaakin olla yksin. Hän osaa toki olla pirteäkin, ja muuta, mutta niinhän me kaikki. Ihmissudeksi tulon jälkeen hän on ollut aggressiivinen ja herkästi suuttuva, silmissä näkyvä piinattu katse ja susimaisuus tekevät hänestä selkeästi luotaantyöntävän.

Iän myötä Audreystä on niinikään tullut hieman kaipaavainen ihmislihan lämpöön. Hän haaveilee yhä useammin alastomista tytöistä, ja Santiagosta, johon hän onkin kehittänyt itsekseen pienen perversion. Mies on korviaan myöten rakastunut tähän luikkuun pieneen otukseen, mutta tietystikään ei myönnä sitä kenellekkään, ei edes itselleen, eikä välttämättä edes tunnista tätä lämmintä tunnetta rakkaudeksi. Sänkyseura kelpaisi kyllä, ja pieni lemmenkipeys ajaa hänet toisinaan ahdistelemaan viattomia.
Audrey ei ole järin romanttinen, hän ei osaa olla helläsanainen ja puhella kauniita, päin vastoin, hän on hyvä puhumaan törkeyksiä ja on erittäin huonokäytöksinen ja karkeakielinen.

Ulkonäkö:
Audrey ei ole kovin pitkä, hän on luiseva ruumiinrakenteeltaan ja iho on hyvin vaaleaa. Hiukset vaihtavat väriä useaan, mutta nykyään hän väsyy värjäämään niitä ja ne ovat sävyltään oikein kuparinhohtoiset. Herralla on aina tummat silmänaluset, se johtuu väsymyksestä, sillä hänellä on joskus nukahtamisvaikeuksia. Hänen silmiensä väri on kellertävän ruskea. ns. kissansilmät, ihmissudeksi tulon jälkeen ne ovat saaneet punaisen hehkun. Alahuulen alapuolella on viisi lävistystä, yleensä pallon muotoiset ja lävistykset muotoilevat huulen muotoa. Hammasrivistö on erittäin sekalainen ihmisen ja suden hampaiden väliltä, ja sormet ovat tätänykyä erittäin hoikat ja pitkät, ja suorastaan käyrät ja kynnet osittain ihmisen ja suden väliltä, kuten huomata saattaa ,Audreyn keho reagoi melko vahvasti ihmisuteuteen. Olkapäässä, vasemmalla puolella, Audreyllä on suuri sudenpureman aiheuttanut arpi, joka tulehtui ja kärsi niin pahan allergian ,että punoittaa vieläkin, Audreyn itsensä kynsimänä se levisi ja nykyään viettää olkapäästä lähes kaulaan asti.

Vaatetukseen menevät jästivaatteet joka lähtöön. Nykyään hän ei välitä tyylistään, tekee mitä tahansa ollakseen lämmin ja risaisia, likaisia ja epähygieenisiä vaatteita häneltä löytyykin kerroksittain päältä, suurin osa on niin repaleisia ettei niistä enää irtoa iloa. Hänellä on yleensä kaiken päällä kaavulle tarkoitettu takki, niin ikään niin reijillä ja pilalla. Ihmissudeksi muuttumiskohtaukset ovat repineet hänen vaatetustaan melko silpuksi, ja joka täysikuu mennään samoilla vaatteilla, Aina Audrey ei muista riisumisen olevan tarpeen sillä ihmissuteus on hänelle uusi asia. Kaikenkaikkiaan hän on kalvakas ja surkea näky, eikä enää lainkaan niin komea kuin oli joskus.

Susimuoto:
Audreyn turkki on puhtaan valkea, lävistykset ovat pysyneet jotenkuten paikoillaan. Susi on Suurensuuri ja luiseva ja hoikka, luonteeltaan tämä on silloin melko reviiritietoinen ja dominoiva uros.

Kuva tulee pian.

Perhe: Ei tietoa, tuli orpokodista.
Mary 'Bloody Mary' Stephok -Paras ystävä Lontoossa
Stephany 'Sikke' Morley - entinen rakastaja

Menneisyys:
Audrey on orpokotilapsi. Yksi niistä lukuisista, joita ei koskaan sijoitettu minnekkään, joka vain venaa orpokodissa eikä mitään tapahdu. Näistä ajoista hän puhuu vähän, sillä ei halua muistaa mitään, mikä on hyvin ymmärrettävää, sillä menneisyys oli aika karu. No, Audrey muistaa jokaisen ruokailun ja nukkumaanmenemisen huonossa valossa ja suurimman osan ajasta hän vain pakoili ulos koko laitoksesta, juoksi kaduilla ja tuli vain nukkumaan kun sen aika oli, tai syömään- jos muisti. Audrey luuhasi huonossa porukassa ja tapasi kaksi tyyppiä, Maryn ja Stephanyn ja molemmat muodostuivat pikkuhiljaa hänen parhaiksi ystävikseen. Kolmikko luuhasi kaduilla yöt ja päivät, varastelivat ja polttelivat sätkää. Jos jostain oli tarvetta, se varastettiin. Audrey vietti elämänsä parasta aikaa, sillä kun he viimein löysivät erään hajotetun rakennuksen, rakensivat sinne eräänlaisen pesän itselleen ja pitivät hauskaa. Päivät vierivät musiikkia kuunnellessa ja hauskaa pitäessä, orpokotiin mentiin vain kun oli pakko, ja Audrey meinasi jäädä jopa oppitunneilta pois, jonka johdosta hänen lukutaitonsa vähän nakkeli.
Kuitenkin, aina varastamaan mennessä, hän alkoi huomata hassuja asioita.Muummuassa sen että ovet, joiden piti olla lukossa, aukesivat helposti aina kun jännitys kohosi sietämättömäksi, tavarat jotka tipahtivat lattialle, eivät ehkä särkyneet tai päästäneet ääntä lainkaan ja monesti kun hän pakeni, hän löysi helposti jonkin paikan jonne piiloutua, eikä monetkaan huomanneet jos kävelivat nenän edestä ohi. Poika ei kuitenkaan kiinittänyt huomiota moiseen.
Audrey kuitenkin luuhasi aina vain ja yhä enemmän pimeissä piireissä. Hän alkoi haistelemaan liimaa, sillä sen avulla pääsi kätevästi tästä mailmasta pois. Mitä enemmän aikaansa hän vietti Sikken ja Maryn kanssa, hän rakastui molempiin tulisesti- tosin ainoastaan Sikke antoi tunteita takaisinkin päin ja niin hassua, että loppujen lopuksi Audrey menetti neitsyytensä 7 vuotta vanhemmalle jätkälle ollessaan itse vasta kymmenen vuotias. Ei kovin kaunista? Oli, sillä nuo kaksi otusta antoívat hänelle sen mitä hän tarvitsi. Rakkautta, ystävyyttä, yhteenkuuluvuutta, vaatteita ja musiikkia, sekä tietysti liimaa.
Siinä viimeisimmät vuodet menivät, hengatessa kaduilla, ja väristessä kylmässä, kunnes tylypahkan pöllö saavutti hänet. Audrey katsoi hömelönä tilannetta, unohti sillähetkellä kaiken mistä oli kyse ja kun hän luki kirjettä, hän aluksi nauroi sille ja uskoi sen olevan pilaa. He naureskelivat kavereidensa kanssa koko jutulle ja kirje poltettiin nopeammin ,kuin se edes luettiin loppuun.
Sitten tulikin jo seuraava. Joka poltettiin. Ja sitten seuraava. Audreylle alkoi tulla hätä, kuka kehtasi leikkiä hänen kustannuksellaan? Aluksi hän oli varma että joku janosi kostoa hänen puoleensa ,ja halusi vain saada hänet asemalle hakattavaksi, tai muuta yhtä kivaa, mutta loppujen lopuksi hän alkoi uskoa, sillä kun asiaa ajatteli järjellä, se muuttui selvemmäksi.
Rahaa ei ollut, ei ollut mitään hajua miten koulukirjoja ostettiin, Audrey vain raahautui varastettujen tavaroidensa kanssa (Cd-levyjä ,ibod, muutama vaatekappale) asemalle ja odotteli että jotain tapahtuisi, kunnes eräs kiltti noita päätti auttaa häntä alkuun ,hänen seistessä siellä typerän näköisenä. Audrey livahti junaan maksutta, vältteli kaikkea ja kaikkia ja sulloutui odottamaan perälle, toivoen että orpokoti kustantaisi kirjoja eteenpäin ,että hän pääsisi opiskelemaan. Silti, hän oli katkera siitä, että Mary ja Sikke jäivät odottamaan häntä, ne vilkuttivat ja kertoivat että lähettävät Audreylle tavaroita, jos saavat pöllittyä jotain. Audrey lähti siis ikävöiden tylypahkaan.
Kuitekin, ensimmäiset vuodet olivat helvettiä. Koulukirjoihin Audrey joutui pyytämään rahaa Sikkeltä, joka varasteli ja lähetti paluupostissa sitä pöllöllä, eikä hänen omatkaan sormet meinanneet säästyä täysin puhtaasti tästä pelistä, vaan itselläkin piti käydä laitaa polkua, jotta kaikki kirjat saatiin kasaan. Audrey ei millään jaksanut uskoa, että selviäisi ja sillä vaikka hän pääsi aina kesäisin takaisin kaduille, siellä ei oikeastaan ollut muuta, kuin kaksikon kanssa hengaamista. Hän rakasti jokaista kesää, jolloin pääsi rakkaidensa lähelle. Hän vihasi jokaista syksyä,kun joutui palaamaan kouluun. Heikonlaisesti hän sitten oppikin taikomaan, oli kova pala ,kun joutui kertomaan ystävilleen, ettei voinut näyttää noille taikoja, koska se oli kielletty. Nuo oikeastaan luulivat, että Audrey oli ylpistynyt eikä halunnut ja välit hieman viilenivät Sikken ja Audreyn välillä. Mary sen sijaan koetti ymmärtää, tarjosi Audreylle vain lisää liimaa ja sanoi että Sikke unohtaisi pian mökötyksensä. No, Sikke ei unohtanut, mutta antoi olla ja elämä jatkui samanlaisena, joskin Sikken ja Audreyn välit eivät aivan parantuneet.
Sitten eräänä kertana kun Audrey palasi kesälomalle, vain Mary oli vastassa.
Sikke oli ampunut itsensä, erään vessan takaosassa. Kellään ei varsinaisesti ollut tietoa mitä tapahtui, Sikke vain oli kyllästynyt elämään. Siinä kaikki, hautajaiset olivat olleet hyvin olemattomat, jätkä oli vain siivottu pois ja lykätty menemään. Audrey murtui täysin tiedon saatuaan, lapsi upposi syvemmälle musiikkiinsa, itki yöt ja masenteli päivät, otti todella raskaasti ystävän ja rakastajansa kuoleman. Hän ei sanonut enää mitään, ei puhunut olotilastaan vaan väsyi ylipäätänsä kaikkeen. Hän ei meinannut toipua siitä, Mary koetti pitää hänestä huolta, mutta silti.
Audrey oli viimeisellä vuodellaan ,joka sitten meni ihan hännille. Hän jäi luokalleen, koska lakkasi käymästä tunneilla, makasi vain hiljaa pedissään ja tahtoi kuolla, tuskin kävi syömässä. Hänen kanssaan keskusteltiin paljon, mutta jätkä sulkeutui vain.

Audrey otti lävistykset alahuuleensa Sikken muistoksi, ja päätti että joskus kostaisi maailmalle sen, mitä maailma oli hänelle tehnyt. Sen siljaan, että hän olisi käynyt koulua uutterammin, hän päätti, että kun vain kasvaisi tarpeeksi, muuttaisi Maryn kanssa asumaan jonnekkin, ja yhdessä he pitäisivät Sikken muistoa yllä. Paitsi että kaikki meni aivan toisella tavalla kuin suuniteltiin.
Tylypahkassa Audrey tutustui Santiago -nimiseen ihmissuteen (pelaaja Fenfir) jonka kanssa tuli jonkinmoista vispiläkauppaa. Audrey jäi koukkuun tämän nuoren pojan hyväksikäyttämiseen ja melko nopeasti sitten edessä olikin tilanne että hän rakastui - tietämättä toki sitä itsekkään. Santiago puri häntä, kaulaan eräänä yönä ja Audrey saastui ihmissudeksi.
Koulusta päästyään, Audrey on vaellellut lähinnä iskunkiertokujalla asustellen, tehden sitä sun tätä henkensäpitimiksi, varastellut ja ryöstellyt, ja koettanut pitää auttamattoman kylmyyden loitolla, kykenemättä enää palaamaan rakkaille jästiseuduilleen.

Erikoisominaisuudet: Ei minkäänlaista.

Muuta sälää:
-Audrey on naisen nimi
-Että silti kassu tahtoo sen olevan mies.
-Audrey tietää ettei hänen soittimensa ymv. toimi tylypahkassa, mutta kantaa niitä mukanaan näön vuoksi.
-Audreyllä on järkyttävä ikävä kotiin
-Audrey ei tunne kuuluvansa mihinkään.
-Sikken kuoleman jälkeen on oikeastaan ollut epävarma siitä mitä tahtoo.
-Kävi tylypahkan viimeistä luokkaa kaksikertaa